sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Wikinää netissä

Tässä kirjoituksessa lähestytään lähinnä Wikipediaa eri näkökulmista liittyen Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottamisen kurssiin Wikiopistossa.


Dirk Riehlen haastattelun kohteina olivat 2006 Angela Beesley, Elisabeth Bauer ja Kizu Naoko, jotka kaikki ovat johtavia toimijoita Wikipediassa. Haastattelun otsakkeena oli “Miten ja miksi Wikimedia toimii”.


Wikipedian olemassaolon suhteen Angela Beesley sanoi sen olevan olemassa tarjotakseen maailmanlaajuisesti saatavilla olevaa, vapaata (sekä puolueetonta että ilmaista), tietosanakirjamaista (todennettavissa olevaa ja puolueetonta) lähdettä kaikille ihmisille omalla kielellään. Wikipedia kehittyy koko ajan tähän suuntaan. Tiedon luotettavuuden kriteerit ovat varmasti yksi tärkeimmistä ongelmista sen kehityksessä.


Elisabeth Bauerin mukaan Saksan Wikipedian tavoite on sama kuin kaikkien muidenkin Wikipedioiden: luoda tietosanakirja. Saksalaiset kuitenkin tuntuvat ottavan tämän vähän vakavammin kuin muut. Saksalaisille tärkeintä tuntuvat olevan laatukriteerit. He haluavat olla se kaikista paras Wikipedia. Englantilaisille taas määrä tuntuu olevan tärkeintä. He haluavat olla se isoin Wikipedia.


Kizu Naokon mukaan japanilaiset haluavat luoda vapaan (sekä riippumattomuus että ilmaisuus) tietosanakirjan, jolla voimaistaa maailmaa älyllisesti. Japanilaisten näkökulmassa Kizu Naokon mukaan minua kiehtoo globaali näkökulma: maailman älyllinen voimaistaminen. Minulle läheistä on maailmankansalaisen näkökulma. Koko maailma hyötyy Wikipedian kehityksestä. Se ei jää vain kaikista rikkaimman osan yksinoikeudeksi, jolla juopa kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä vain kasvaa.


Wikipediassa useimmat ihmiset alkavat editoijina tai sisällön tuottajina. Suurin osa myös pysyy tässä roolissa. Tämän jälkeen monet erilaiset roolit ovat mahdollisia. Luultavasti näkyvin näistä on ylläpitäjän asema.


Internetissä on muodostumassa uusi maailmanjärjestys. Se ylittäö vanhat kansallisvaltio- ja poliittiset rajat. Itseorganisoituvana yhteisönä Wikipedia luo omat sääntönsä ja arvonsa ilman ulkopuolista lainsäädäntöä. Jossain vaiheessa nämä toimintamallit saattavat siirtyä ympäröivään yhteiskuntaan muuttaen sitä kohti yhtenäistä maailmanvaltiota.


Artikkelin mukaan Wikipedian sisällöntuotannossa väite "kollektiivisen älyn" tai "kollektiivisen viisauden" merkityksestä: “kun on tarpeeksi tekijöitä, artikkelin laatu yleensä paranee”, ei pidä paikkaansa. Parhaat artikkelit Wikipediassa on yleensä kirjoittanut yksi tai muutama tekijä, joilla on asiantuntemusta aiheesta. Tässä suhteessa Wikipedia ei eroa klassisesta tietosanakirjasta. Tämä tieto oli kieltämättä minulle vähän pettymys. Wikipedia ei ole pystynyt muuttamaan tiedon tuottamista kollektiivisemmaksi.


Suurin haaste artikkelin mukaan Wikipedialle on säilyttää se, mikä teki Wikipediasta sen, mikä se on: perinteinen Wiki-malli: olla avoimesti muokattavissa. Ympäristössä on paineita sulkea tätä avoimuutta tiedotusvälineiden taholta, jotka yleensä keskittyvät sivustojen puutteisiin.


Yksi keskeisistä Wikipedian ongelmista on parantaa laadunvarmistusta. Lisäksi toimijoiden mukaan Wikipedian on tultava paremmaksi käyttäjien kouluttajiksi, mukaan lukien sekä lukijat että tekijät. Käyttäjien tulisi tietää, että Wikipediaa ei tulisi käyttää ainoana lähteenä. Myös akateemisen maailman täytyy pohtia vakavasti Wikipedian merkitystä ja luotettavuutta. Sitä ei voi enää sulkea ulkopuolelle epäluotettavana, vaan sen mahdollisuudet tulee ottaa kriittisesti käyttöön.


Fernanda B. Viégas, Martin Wattenberg, and Matthew M. McKeon tapaustutkimuksessa “Wikipedian salattu järjestys” esitellään Featured Article (FA) yhtenä Wikipedian sisäisistä palkkiojärjestelmistä. FA-artikkeli nostetaan Wikipediassa viikottain esille erinomaisena artikkelina ja se toimii myös kannustimena monille Wikipediaan sisältöä tekeville. On kunnia-asia saada artikkelilleen tämä tunnustus.


Wikipediassa on siis eräänlainen sisäinen palkitsemisjärjestelmä. Perinteisesti palkitseminen on ollut materiaalista (lähinnä rahaa). Wikipediassa palkitseminen tapahtuu esille nostamisella. Sen voidaan ajatella olevan tehtävän sisäistä palkitsemista.


Artikkelissa esitellään myös erityisen kiinnostava Yochai
Benklerin
ehdottama viitekehys, joka liittyy avoimen lähdekoodin kehitykseen, Wikipediaan sekä useaan muuhun verkossa toimivaan järjestelmään. Juuri niihin asioihin, joita opiskelemme myös omalla kurssillamme. Benklerin mukaan nämä järjestelmät edustavat uudenlaista taloudellista järjestelmää, joka eroaa sekä yrityksistä että markkinoista: vertaistuotantoon. Toisin kuin muut organisaatiomenetelmät, kuten markkinat ja yritys, vertaistuotanto on riippuvainen yksittäisistä toimista, jotka on itse valittu ja hajautettu, eikä hierarkkisesti määritetty.


Tavallaan ollaan harjoittelemassa uudenlaista maailmanjärjestystä. Wikipedia on pienessä mittakaavassa osoittanut sen toimivuuden. Uskallan väittää, että Wikipedia on tällä hetkellä maailman käytetyin tietosanakirja. Wikimedian kautta tämä kehitys tulee laajenemaan yhä uusille alueille. Jos haluamme, meillä on Wikipediassa valmis konsepti maailmanvaltion luomiseen. Provosoin tietysti tarkoituksella!



6 kommenttia:

  1. Kertooko se joukkoistamisen toimimattomuudesta, jos artikkelia työstää vain 1-2 henkilöä, vaiko työnjaosta?

    PS. Tämä on 4. kerta kun yritän tämän kommentin lähettää - olet näköjään copypaste-toiminnon estänyt, joten joudun joka kerta kirjoittamaan lyhyemmin sanottavani.

    VastaaPoista
  2. 1-2 henkilöä on kyllä aika pieni kollektiivi vaikka varmasti työnjaollisesti voi olla hyväkin ratkaisu. Pitäisikö sosiaalista mediaa sosiaalistaa? Minulla on aikomuksena kokeilla Wikipediaan kirjoittamista, joten palaan vielä tähän asiaan.

    Anteeksi tuo copypaste-toiminnan esto. Käyn katsomassa asetuksia, jos saisin asian korjattua. En ole sitä kyllä tietoisesti valinnut.

    VastaaPoista
  3. @Tarmo, tein joitakin muutoksia asetuksiin, mutta en tiedä auttoiko se asiaa. Jos asiantila ei ole korjaantunut, voisitko neuvoa, mitä tehdä asialle.

    VastaaPoista
  4. Huomasin, että kiinnitimme molemmat huomiota tuohon artikkelien työstämiseen yksin tai pienellä porukalla.

    Osaltaan Wikipediassa vaikuttaa (vankkaa mutua) myös se, että jos työstetään tieteellistä tai ainakin hyvin korkeatasoista artikkelia, ei todellisia osaajia välttämättä ole kovin montaa tarjolla. Toisaalta jos artikkelilla on selvästi joku asiansa osaava tekijä, ei sinne sekaan ehkä maallikon kannata lähteä sorkkimaan. Toimittamistyötä toisaalta lienee tarjolla paljon, eli artikkelien muokkaamista Wikipedian ohjeiston mukaisiksi ja kielellisesti laadukkaammiksi.

    VastaaPoista
  5. @callion olet varmaan oikeassa tuossa huomiossasi. Toisaalta tuli mieleen, että jos saksalaiset haluavat olla se paras Wikipedia ja englantilaiset se suurin, niin mites me suomalaiset? Eihän me haluta olla se epäsosiaalisin Wikipedia. Eihän?

    Ehdin jo tämän artikkelin jälkeen kirjoittaa ensimmäisen artikkelini Wikipediaan ja ilokseni huomasin yhteisön heti noteeranneen kirjoitukseni ja tehneen siihen myös korjauksia välittömästi. Keskustelusivuilta löytyi myös välittömästi selvitykset tehtyjen muutosten perusteista Erinomaista yhteisöllisyyttä!

    VastaaPoista
  6. @tarmo ja @teromakotero Bloggerissa on ärsyttävä ominaisuus tässä kommentoinnissa. Nimittäin jos käyttää tällaista, blogeissa sinänsä ihan tyypillistä kommenttilooraa joka on tässä kirjoituksen alapuolella, pitää kommentoijalla olla ns. kolmannen osapuolen evästeet (third party cookies) sallittuina. Tuo on syvältä, sillä ne ovat yleensä oletusarvoisesti pois päältä ja niiden käyttö aiheuttaa kaikenlaista ikävää kun käyttäjä ei yhtään voi kontrolloida mihin tietoja hänen surffauskäyttäytymisestään lähetetään.

    Eli joko kommentoijalle 3. osapuolen evästeet päälle tai blogin isäntä/emäntä voi laittaa sen perinteisen bloggerin kommentointiasetuksen päälle, eli "uusi sivu" tai "avaa uuteen ikkunaan" tms.

    Törmäsimme samaan Blogger-ärsytykseen meneillään olevalla 23 asiaa -verkkokurssillamme :\

    VastaaPoista