sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Tietotyöläisten vallankumous




Tietotyöläiset

Aprendizaje Invisible... -kirjan mukaan Peter Drucker kuvasi jo vuonna 1959 jälkiteollisen ajan uuden ammattiprofiilin. Hän käytti siitä knowledge worker (tietotyöläinen) -käsitettä. Tällä käsitteellä Drucker kuvasi henkilöä, joka tekee työtä lähinnä informaation kanssa ja/tai jonka tehtävänä on hallita tietoa työssään. Yllättävän aikaisin Drucker osasi jo nähdä tulevaisuuteen. Nykyään yhä useampi ammatti on saamassa tietyöläisyyden tuntomerkkejä. Myös opettajan ammatti on siirtymässä lujaa vauhtia tähän suuntaan.

Kuten Cobon ja Moravecin kirjassa hyvin huomioidaan, niin tämä käsite ei enää rajoitu pelkästään työn yhteyteen. Kaikkien kansalaisten täytyy jossain määrin omaksua näitä taitoja selvityäkseen tietoa ja yhteyksiä täynnä olevassa maailmassa. Valitettavasti niistä, joilla ei ole näitä perustaitoja hallussaan, tulee digitaalisesti lukutaidottomia. He eivät pysty käyttämään verkkopankkia, tekemään etätyötä, maksamaan veroja verkossa tai edes ostamaan lentolippua Internetistä. Heistä on vaarassa tulla toisen luokan kansalaisia. Koulumaailma ei voi jäädä katsomaan sivusta tätä huolestuttavaa kehitystä, vaan sen on taattava kaikille kansalaisille riittävät perustaidot tietoyhteiskunnassa selviämiseen.

Tiedon agentit

Aprendizaje Invisible... -kirjassa viitataan Morgan Meyerin artikkeliin (The Rise of the Knowledge Broker, 2010), joka esittää useitä tarkeitä näkökulmia suhteessa tietotyöläisen (tiedon agentin) käsitteeseen. Tietotyöläiset ovat sen mukaan henkilöitä tai organisaatioita, jotka siirtävät tietoa ja luovat yhteyksiä eri kohderyhmien välille. Tiedon siirto ja kääntäminen voidaan ymmärtää prosessina, joka sisältää useita vaiheita: tietojen yhdistämistä, siirtämistä, formaatin tai kielen muuttamista ilman, että tietoa menetetään. On tärkeää huomata, että tämän tietotyöläisen (tiedon agentin) on osattava toimia muuttuvissa konteksteissa ja tiedon ylitarjonnassa, ollen kykenevä siirtymään tiedon lähteiltä sen soveltamiseen ja/tai kääntämiseen uusiin sovelluksiin ja formaatteihin. Tämä kaikki tulisi vielä kyetä tekemään dynaamisesti, kokonaisvaltaisesti ja toistaen ilman, että tingittäisiin tietoyhteiskunnan eettisistä ja oikeudellisista vaatimuksista. 

Haasteet koulumaailmalle

Koulutuksessa tiedon agentti on Meyerin mukaan aktiivinen fasilitoija, joka yhdistää ihmisiä, verkostoja, järjestöjä ja resursseja, ja joka vakiinnuttaa edellytykset luoda jotain uutta tai antamaan lisäarvoa jo olemassa olevalle. Koulu on suuressa vaarassa jäädä kehityksestä jälkeen, mutta samaan aikaan sillä on mahdollisuus tulla yhdeksi yhteiskunnan tärkeimmistä uudistavista voimista.

Aprendizaje Invisible... -kirjan mukaan näkymättömän oppimisen näkökulmasta Meyerin idea tiedon agenteista mahdollistaa ajatuksen "teknologian tekemisestä näkymättömäksi" ja huomion keskittämistä tietojen, taitojen ja kykyjen hankkimiseen, joita tarvitaan tiedon hankkimiseen, prosessointiin ja hallintaan valikoivasti, tehokkaasti ja multikontekstuaalisesti. Tämä on myös suuri muutos näkökulmassa tietotekniikkaan. Se tarkoittaa siirtymistä "insinööri-näkökulmasta" kohti "knowmadin" ihannetta.

Kirjassa kysytäänkin hyvin sitä, kuinka kaukana olemme vielä siitä ajasta, että yliopistomme, instituuttimme ja koulumme kouluttaisivat tiedon agentteja? Ovatko kyky yhdistää eri tietolähteitä, sopeutumiskyky, elinikäinen oppiminen tai analogis-digitaalisessa ympäristössä tarvittavat taidot riittävästi tunnustettu virallisessa koulutusjärjestelmässä? Onko tullut aika lopettaa koulut vai paremminkin miettiä, miten lopettaa "huono opetus"? Meidän tulee jatkaa kaikkien näiden kysymysten tutkimista.

On aika tehdä tietotyöläisten vallankumous!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti